Ihmiset robottien takana

Robottikäsi liukuu sulavasti varastoautomaatin korkeiden lääkehyllyjen välissä. Se pysähtyy, pyörähtää ja tarttuu varmalla otteella oikeaan lääkepakkaukseen. Kuka tai mikä robottia ohjaa? Jos se tällä hetkellä vastaa reseptilääkkeiden hyllytyksestä, keräilystä ja laatikoinnista, mitä kaikkea se osaa viiden vuoden päästä? Minne automaatiolaitteiden tekninen kehitys on menossa?

NewIconin automaatiolaitteissa teollisuusrobotteja ohjaa yhtiön tuotekehitystiimin pitkälle kehittämä algoritmi. Se on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tietty tehtävä tai prosessi suoritetaan.

– Olemme määrittäneet algoritmilla esimerkiksi sen, mitä reittejä robottikäden kannattaa kulkea varastoautomaatin sisällä, jotta se olisi mahdollisimman nopea, kuvailee NewIconin tuotekehitysosastoa johtava Engineering Manager Janne Huttunen.

Tuotekehitystä ohjaavat megatrendit ja asiakkaiden tarve

NewIconin automaatiolaitteiden ja niiden ohjelmistojen kehitystä ohjaa kaksi eri ajuria: konseptikehitys ja asiakkaiden tarve.

– Konseptikehityksessä edetään teknologia edellä, eli mietimme, mitä voisimme tehdä paremmin jonkun uuden teknologian avulla. Automaatiolaitteiden tuotekehitykseen tulee vaikuttamaan yhä enemmän maailmalla jylläävät megatrendit, kuten tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaalinen eettisyys, kertoo Huttunen.

– Toinen lähtökohta tuotekehitykselle on joko itse tunnistamamme asiakastarpeet tai suoraan asiakkailta saamamme palaute.

NewIconin tuotekehitysosasto työskentelee Lean-periaatteita noudattaen. Kehitystyö on jaksotettu kolmen viikon ”sprintteihin”, jotka alkavat suunnittelemalla yksityiskohtaisesti tulevan jakson työt, ja päättyvät demoon tai ohjelmistojulkaisuun.

– Saamme ohjattua kehitystä haluttuun suuntaan maksimissaan kolmen viikon jaksoissa, kun aikaisemmin käyttämässämme prosessissa sykli oli useita kuukausia. Uudessa toimintamallissa voimme myös ottaa asiakkaan mukaan jo ohjelmiston varhaisessa kehitysvaiheessa, Huttunen sanoo.

Automaatio ja robotisaatio tekevät ihmisistä parempia työssään

Kysyimme Huttuselta myös klassikkokysymyksen: vievätkö robotit ja automaatiolaitteet ihmisten työpaikat?

– En usko. Ajattelen sen sijaan, että automatisaatio ja robotisaatio tekevät ihmisistä parempia työssään. Esimerkiksi jos lääkärillä on tulevaisuudessa tekoäly tukemassa päätöksentekoa, hän voi tehdä potilaan hoidossa parempia dataan perustuvia ratkaisuja. Myös muissa työtehtävissä ihmiset voivat keskittyä paremmin erityisosaamistaan vaativiin tehtäviin, kun robotti hoitaa rutiinityöt, Huttunen kiteyttää.

Lisätietoa

Pitkälle jalostetun robotin vikaantumisväli on 50 000 tuntia

NewIconin varastoautomaateissa käytetyt teollisuusrobotit valmistaa japanilainen Denso Robotics. Useissa kilpailijoiden automaateissa on teollisuusrobotin sijaan käytössä niin kutsuttu manipulaattori, joka on usein kehitetty yrityksen sisällä ja ohjelmoitu tekemään yhtä tiettyä tehtävää.

 

– Denso Robotics on teollisuusrobottien asiantuntija, joka on keskittynyt vain robottien valmistukseen. Näin ollen heidän valmistamansa robotit ovat pitkälle jalostettuja, todistetusti luotettavia ja helposti muunneltavissa monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Niiden vikaantumisväli on teoriassa 50 000 tuntia, mikä on todella pitkä aika, kertoo NewIconin tuotekehitysosastoa johtava Engineering Manager Janne Huttunen.

 

Janne Huttunen, Engineering Manager
Työskennellyt NewIconissa vuodesta 2016
Motto: Tavoitteellisuus ja elämästä nauttiminen.

 

Haluatko saada sähköpostiisi tiedon uusimmista uutisista? Tilaa uutiskirjeemme tästä.