Älylääkekaappi tuo varmuutta lääkkeenantoon

Julkaistu 28.5.2018

Sairaanhoitajan työ teho-osastolla on hektistä ja vaativaa. Työ sisältää paljon nopeaa reagointia ja akuuttia lääkehoitoa – virheille ei ole varaa. Kun aikaa ei ole hukattavaksi, varmuutta lääkkeenantoon tuovat eMED ICON -älylääkekaapit, joista oikean lääkkeen löytää nopeasti ja varmasti. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) uusi teknologia on tehostanut sairaanhoitajien rutiinitehtäviä, minkä ansiosta potilaille jää enemmän aikaa.

Sairaanhoitaja Niko Tasala on työskennellyt KYSin tehohoidon osastolla kuusi vuotta. Työn antoisuus syntyy siitä, kun oman työnsä tulokset näkee suoraan potilaan voinnissa.

– Tätä työtä tehdään ennen kaikkea potilaiden takia. Hoito on keskeytymätöntä peruselintoimintojen seurantaa ja tukemista erityislaitteiden ja lääkkeiden avulla. Aluksi älylääkekaappien tulo ja uuden systeemin opettelu mietitytti, koska lääkkeet on saatava tarvittaessa kaapista potilaalle nopeasti. Huoli osoittautui turhaksi, sillä älylääkekaapista saa lääkkeen vähintään yhtä nopeasti, ellei nopeammin, kuin vanhoista kaapeista, Tasala kertoo.

Kaikissa älylääkekaapeissa on hätäavaussysteemi, jonka avulla ovet saa tarvittaessa auki tietoteknisenkin ongelman sattuessa. Lisäksi tehohoidon osastolla olevat kaapit on varustettu hätälääkepusseilla, joissa on pienet määrät lääkkeitä käyttövalmiina, jos sekunteja tuhlattavaksi ei ole.

278 000 lääketarraa vuodessa

Lääkkeenotto älylääkekaapista tapahtuu kirjautumalla laitteelle henkilökohtaisella toimikortilla ja pin-koodilla. Ovien avauduttua lääkkeen voi ottaa suoraan kaapista, tai etsiä näyttöruudulta nimen tai vaikuttavan aineen perusteella. Kun lääke otetaan kaapista, siitä tehdään viivakoodinlukijan avulla ottokirjaus, jonka perusteella tiedetään mitä lääkettä kaapista on otettu, minkä verran ja kuka on ottanut. Tulevaisuudessa ottokirjauksiin saadaan yhdistettyä myös lääkkeen saava potilas, kun integraatio potilastietojärjestelmiin valmistuu.

– Älylääkekaapin tärkein hyöty on, että se lisää potilasturvallisuutta, sillä kaapin varmennusjärjestelmän avulla lääkitysvirheiden mahdollisuus pienenee. Myös kaikenlaiset epäselvyydet on helppo selvittää, kun jokaisesta lääkkeenotosta tapahtuu kirjaus älylääkekaapin järjestelmään. Lehdistä on saanut lukea näistä lääkeainevarkauksista, joten kyllä älylääkekaappi siinä mielessä tuo turvaa myös hoitohenkilökunnalle, pohtii Tasala.

Turvallisuuden lisäksi älylääkekaapin avulla säästyy työaikaa, kun esimerkiksi injektioruiskuihin voidaan tulostaa suoraan järjestelmästä tarrat, joissa lukee lääkkeen nimi ja vaikuttava aine, hoitajan nimi, kellonaika ja päivämäärä. KYSin älylääkekaapeilta tulostetaan vuodessa yhteensä noin 278 000 lääketarraa. Aiemmin henkilökunta kirjasi tiedot tarroihin käsin.

Kaikkia lääkkeitä aina saatavilla

Ennen älylääkekaappeja kirjanpito osastolla olevista lääkkeistä oli epätarkkaa, ja hoitajien työaikaa hukkaantui puuttuvien lääkkeiden hakemiseen. Nykyisin sairaala-apteekin lääketyöntekijät hoitavat lääkekaappien täydennykset, ja älylääkekaapin järjestelmästä on koko ajan saatavilla reaaliaikainen tieto siitä, paljonko mitäkin lääkettä mistäkin löytyy. Kaappien läpiantavuuden ansiosta lääketyöntekijät voivat hoitaa kaappien täydennykset huoneen ulkopuolelta vaikka kesken hoito-operaation.

– Joskus lääkkeiden hakemiseen meni paljonkin aikaa, varsinkin viikonloppuisin, kun sairaala-apteekki oli kiinni ja lääketäydennykset oli tehty ennen viikonloppua. Aiemmin jouduimme soittelemaan hakuammunnalla muille osastoille, sattuisiko heillä olemaan meiltä puuttuvaa lääkettä. Nykyään näemme järjestelmän avulla, jos jollain muulla osastolla on tarvitsemaamme lääkettä. Pidän isona etuna sitä, että kaikkia lääkkeitä on heti saatavilla, Tasala kehuu.

Useissa sairaaloissa älylääkekaapit asennetaan ensimmäisenä juuri tehohoidon osastoille, joissa työ on hektistä ja käytössä on jo ennestään paljon teknologiaa.

– Tehohoidon osastoilla käytetään paljon lääkkeitä, jolloin käyttökokemusta älylääkekaapista kertyy nopeasti. Suurin osa lääkkeistä annetaan suonensisäisesti, joten on helppoa, kun lääkeruiskut ja neulat on integroitu kaappiin helposti saataville. Nykyään jos työskentelen huoneessa, jossa älylääkekaappia ei ole, tuntuu se vanhanaikaiselta ja vaivalloiselta. Ei näitä kukaan enää pois antaisi, Tasala toteaa.

Lisätietoa

KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS vastaa lähes miljoonan itä- ja keskisuomalaisen vaativan erityistason erikoissairaanhoidosta.

Vuosittain KYSissä:

  • 4 300 työntekijää
  • 90 000 hoidettua potilasta
  • 360 000 poliklinikkakäyntiä
  • 2 500 synnytystä
  • 22 000 leikkausta
  • Henkilökunta: noin 4500

eMED ICON ­älylääkekaappi:

  • Ensimmäinen asennettu 2015
  • Käytössä yhteensä 65 kpl

 

Lue lisää: