Robotti tekee työt, mutta ihmiset ratkaisevat onnistumisen

Julkaistu 21.4.2016

Suomen suurimmassa sairaala-apteekissa HUS-Apteekissa Helsingissä on eletty arkea Mega-Fixun kanssa nyt puolisen vuotta. Varastoautomaatioon siirtymisellä oli selkeä päämäärä.

– Olemme tuottavampia, kun saamme työntekijöidemme kädet mekaanisesta varastotyöstä järkevämpiin hommiin. Tavoitteena on, että farmaseutit työskentelevät enemmän kliinisen farmasian parissa lähempänä potilasta sairaalan osastoilla, HUS-Apteekin johtava proviisori, kehittämispäällikkö Marita Saanila-Sotamaa kertoo.

Kyseessä on maailman suurin täysautomaattinen lääkevarastoautomaatti, jossa kaksi käsivarsirobottia sisäänsyöttää varastoon 4000–5000 lääkepakettia päivässä. Neljä robottia puolestaan keräilee ja hyllyttää paketteja aamupäivisin noin 1500 paketin tuntivauhdilla. Lisäksi yksi robotti laittaa kansia ja osoitetarroja osastolaatikoihin. Nämä seitsemän robottikäsivartta vastaavat varastosta, jonka kapasiteetti on täynnä ollessaan 150 000 lääkepakettia.

Saanila-Sotamaa näkee, että sote-uudistusten ja muiden myllerrysten keskellä on kasvava tarve päästä lähemmäs potilasta. Älylaitteet ja automaatio toimivat tämän mahdollistajina.

– Me tulemme siirtymään älykkäisiin e-lääkekaappeihin, antibioottilaimennusrobottiin ja solunsalpaajanlaimennusautomaatioon, jotta saamme henkilöstön lähelle potilasta ja työergonomialtaan parempiin tehtäviin.

 Juna eteni nopeasti

Käsitykset Mega-Fixusta olivat tarkan ja neuvottelumenettelyyn perustuneen hankintaprosessin jälkeen selvät. Ennen päätöstä NewIconin kanssa käytiin syvälliset keskustelut ja vastaavaan ratkaisuun tutustuttiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Yllätyksiä ei siis periaatteessa tullut.

– Mutta aika isohan se kokonaisuus oli, kun se tuohon fyysisesti tuli, Saanila-Sotamaa naurahtaa. Automaatti on neljä metriä korkea ja 35 metriä pitkä.

 Hankintaprosessin jälkeen alkanutta tapahtumaketjua HUS:n väki kehuu erittäin sujuvaksi.

– Toiminta on ollut todella mahtavan nopeaa. Huhtikuussa tehtiin sopimus, juhannuksena alkoivat rakennustyöt ja elokuun loppupuolella oltiin jo testausvaiheessa. Rakentaminen kävi ihan uskomattoman nopeasti. Toimitusaika olikin kyllä yksi ratkaisevista tekijöistä toimittajaa valitessa.

Jotain pientä mutkaakin matkaan tuli. Kun kone oli jo kasassa, huomattiin, että maanalaisen tilan lattiapinnoite on käyttökelvoton. Lattiat jouduttiin hiomaan ja pinnoittamaan uudestaan.
– Siinä olikin oma operaationsa, että varastorobotti saatiin suojattua tiiviisti. Laitteeseen ei saanut päästä yhtään maalipölyä. Muutama viikko siinä vierähti, mutta onneksi kaikki meni loppujen lopuksi hyvin.

 Hyvä projektiryhmä onnistumisen a ja o 

Vinkkinä muille vastaavaa projektia suunnitteleville Saanila-Sotamaa sanoo näin:

– Kannattaa panostaa hyvään projektiryhmään. Kutsukaa mukaan parhaat, innostuneimmat ja teknologiaa pelkäämättömät ihmiset. Tämä oli ainakin meillä onnistumisen kannalta aivan olennaista! Ihmisistä tämä on kiinni, vaikka roboteista ja automaatiosta puhutaankin.

Hän näkee, että projektissa mukana olo on ollut tiimille myös erinomainen oppimismahdollisuus.

– On ainutlaatuista päästä mukaan tämän mittaluokan projektiin. Uskon, että mukana olleet farmaseutit, lääketyöntekijät ja muut asiantuntijat muistelevat vielä keinutuolissakin, kuinka Mega-Fixu -projektia tehtiin.

Oppimiskokemus vailla vertaa

Automaatioprojektiryhmässä mukana ollut farmaseutti Laura Sazonov on iloinen, että sai mahdollisuuden olla mukana tässä mittavassa projektissa.

– Olin jo etukäteen kiinnostunut automaatista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. En ole aiemmin päässyt tutustumaan mihinkään vastaavaan, joten odotin mielenkiinnolla, miten erilaiset asiat tulisivat toimimaan käytännössä, Sazonov kuvaa tunnelmiaan ennen projektin alkua.

Sazonov kertoo yleensäkin innostuvansa nopeasti uusista asioista.

– Nautin siitä, että opin, miten erilaiset laitteet ja prosessit toimivat. Automaatioprojekti oli sekä hauska että haastava. Koen oppineeni paljon uutta siitä, miten asioiden testausta kannattaa suunnitella ja toteuttaa. Lisäksi ymmärrän nyt hyvin, millaisella logiikalla automaatti toimii, ainakin näin käyttäjätasolla. Tämä auttaa käytännön ongelmanratkaisussa huomattavasti.

Uudenlaista innostusta työhön

Sazonovin työ on robotin tulon myötä muuttunut monipuolisemmaksi ja kiinnostavammaksi. Työssä on entistä enemmän uusien toimintatapojen suunnittelua ja monenlaista ongelmanratkaisua, joka palkitsee.

– Nautin työstäni ihan eri tavalla kuin ennen. Toivottavasti apteekkimme pysyy edistyksellisenä ja etsimme jatkossakin uusia tapoja toteuttaa tulevaisuuden lääkehuoltoa innovatiivisilla tavoilla, hän sanoo.

Robotin käyttöönotto on Sazonovin mukaan sujunut yllättävän hyvin, vaikka aikataulu onkin ollut tiukka. Tuotteiden siirto automaattiin jatkuu vielä jonkin aikaa, koska käyttöönottoa tehdään vähitellen muun toiminnan ohessa.

– Asioita täytyy edistää usein hyvinkin ripeästi, eikä niitä voi jättää välttämättä edes huomiseen. Itselleni tämä on tarkoittanut toisinaan pidempiä työpäiviä, mutta lopputulos on varmasti kaiken vaivan arvoinen. Pidän siitä, että automaatin toimintaa on kehitetty aktiivisesti koko käyttöönoton ajan – laite ei tullut jäykkänä, valmiina pakettina, vaan sitä on muokattu juuri meille sopivaksi, Sazonov summaa.

Lue lisää

Sairaalan lääkehuollon automaatio

Lisätietoa

HUS-Apteekki

Apteekkari: Liikelaitoksen toimitusjohtaja, sairaanhoitopiirin apteekkari Kerstin Carlsson
Henkilökunta: HUS-Apteekin 6 toimipisteessä yhteensä 21 proviisoria, n. 130–140 farmaseuttia, n. 50 lääketyöntekijää, 5 huoltomiestä ja muutamia toimistotyöntekijöitä
Toimitettujen rivien määrä vuodessa: 855000 (v. 2015)
Lääkevalmisteet: 141 011 kpl
Solunsalpaaja-annokset 65 053 kpl
Annosjakelupussit 2 055 306 kpl
Fixun käyttöönotto: 1 / 2016

 

Lue lisää: