Digitaalinen transformaatio etenee myös apteekki- ja sairaala-alalla – oletko valmis?

Digitaalinen transformaatio etenee parhaillaan globaalisti kaikilla toimialoilla. Työelämä muuttuu vääjäämättä, jonka vuoksi uutta teknologiaa olisi käyttöönotettava yhä rohkeammin. Uudistumiskyvyn johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta kannustaa testaamaan uusia digitaalisia ratkaisuja. Rohkeiden pilottien lisäksi hän peräänkuuluttaa koulutuksen kehittämistä, jotta asiantuntijat olisivat valmiimpia hyödyntämään digitalisaation heille tuomat mahdollisuudet.

Tiihonen tietää, että monissa työyhteisöissä mietitään, maksaako automaatiolaite itsensä takaisin ja helpottaako se työkuormaa. Pilotteja käynnistetään, mutta niiden loppuessa hyviäkään innovaatioita ei välttämättä käyttöönoteta. Missä on syy?

– Kiire on yksi syy, miksi palataan helposti vanhoihin toimintatapoihin. Pilotille olisi hyvä antaa aikaa ja asettaa tavoite, jotta esimerkiksi kustannussäästöjä voitaisiin osoittaa. Jos tavoite täyttyy, laite tai ohjelmisto hankitaan. Tarvitaan myös taloudellisia kannustimia, esimerkiksi rahasto, josta hakea tukea uuden teknologian käyttöönottoon. Kyseessä on aina investointi, jolla korvataan vanhaa tai parannetaan nykyistä toimintatapaa.

Kannustimena on asiakastyytyväisyys

Asiakaskokemuksen on oltava Tiihosen mielestä rahaakin tärkeämpi kannustin. Hän kertoo Sitran* vuodelta 2013 olevasta sekä Lääkäriliiton** tuoreemmasta selvityksestä, joiden mukaan suomalaiset uskovat digitalisaation parantavan terveyspalveluita. Palveluilta odotetaan sellaista helppoutta ja nopeutta, jonka digitalisaatio mahdollistaa.

– Suurin digitalisaation vastustus tulee usein, yllättävää kyllä, ammattilaisilta itseltään. He saattavat pelätä vallan siirtymistä muualle tai sitä, että minne valta siirtyy. Toimintakulttuurin muutos on hidasta.

Pitäessään koulutuksia nuorille lääkäreille, Tiihoselta kysytään usein, että onko heille töitä tulevaisuudessa. Tiihonen vastaa, että on, mutta lääkärin työnkuva muuttuu.

– Jo kymmenen vuoden päästä meistä jokaisella voi olla esimerkiksi oma virtuaalinen assistenttimme, joka arvioi geeniperimämme, leposykkeemme ja verenpaineemme perusteella, että onko syytä mennä lääkäriin. Tekoälyllä toimiva assistentti on puolestamme ensimmäisenä yhteydessä lääkäriin.

Automaatio tuo helpotusta hoitajamitoitukseen

Oman työnkuvan lisäksi asiantuntijat pohtivat automaatiolaitteiden, robottien, tekoälyn ja muiden teknologisten laitteiden eettisyyttä. Pinnalla on pelko, että tulevaisuudessa ihminen ei ymmärrä teknologian logiikkaa: miten jokin algoritmi on rakennettu tai mitä kaikkea tietoa tekoäly yhdistelee auttaessaan ihmistä potilastyössä.

Iso kysymys onkin: kuinka teknologian luotettavuus varmistetaan?

– Pelätään, että valtaa siirtyy teknologialle. Tästä syystä sanonkin, että on tärkeä suhtautua vakavasti koulutusjärjestelmän ja asiantuntijoiden digitaalisen osaamisen kehittämiseen.

Tiihonen kannustaa valmistautumaan digitaaliseen transformaatioon ja toteaa, että lääkärien ja sairaanhoitajien koulutus on edelleen melko perinteistä. Opinahjoissa ei ole vielä riittävästi herätty tulevaisuuteen. Pelkokuvien sijasta hän keskittyisi näkemään uuden teknologian huikeat mahdollisuudet – myös työllisyyspolitiikassa.

– Esimerkiksi Suomessa ja monissa Euroopan maissa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua hoitajamitoituksesta eli siitä, miten saamme riittävästi hoitajia sairaan-, terveyden- ja kotihoitoon tulevina vuosikymmeninä. Vastaukseni on, että automaatiota lisäämällä hoitajien työaikaa voidaan vapauttaa rutiinitehtävistä potilastyöhön.