Pohjoismaiden sairaalabuumi kiihdyttää automaatioinvestointeja

Lääkehuollon automaation markkina kasvaa kohisten koko maailmassa. Markkinan arvo on tällä hetkellä 5,5 miljardia euroa ja ennusteiden mukaan se nousee noin yhdeksään miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä (1).

Lääkehuollon automaation markkina kasvaa myös Pohjoismaissa, jossa investoidaan nyt voimakkaasti
uusiin sairaaloihin. Esimerkiksi Suomessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova on ensimmäinen 2000-luvulla rakennettava keskussairaala.

Edellinen sairaaloiden rakennusbuumi oli 1960–1970-luvuilla; nämä sairaalat ovat nyt elinkaarensa päässä. Vanhoja sairaalarakennuksia ei ole alettu kunnostaa, vaan kustannustehokkaampaa on ollut rakentaa tilalle uusia, sillä esimerkiksi pelkästään taloteknisillä ja tehokkailla tilaratkaisuilla voidaan alentaa ylläpitokustannuksia noin 40–50 prosenttia (2).

Uusiin sairaaloihin on hankittu tai niihin on suunnitteilla edistynyttä teknologiaa. Yleensä
automaatioinvestointien visiona on terveydenhuollon tehokkuus ja turvallisuus. Mielestämme visioon on lisättävä työn mielekkyys, sillä automaatio edistää potilasturvallisuuden lisäksi myös työturvallisuutta. Automaatiolaitteet ovat ”työkavereita”, jotka tekevät rutiinityöt ja säästävät asiantuntijoiden työaikaa tarkoituksenmukaisiin tehtäviin.

Pohjoismaista esimerkiksi Tanska on korvamerkinnyt 0,9 miljardia euroa uuteen teknologiaan, mikä on 14 prosenttia rakennettavien ja kunnostettavien sairaaloiden rakennusprojektien kokonaisbudjetista.
Arvioidemme mukaan lääkehuollon automaatiolaitteiden osuus budjeteista on yleensä noin 1–2 prosenttia. Summa voisi olla suurempikin ottaen huomioon laitteiden tuomat säästöt. Esimerkiksi älylääkekaappien avulla voidaan pienentää sairaala-apteekin velvoitevarastoa ja näin ollen lääkkeisin sitoutunutta pääomaa. Ja tuo on vain yksi säästökohde.

Lääkehuollon tehokkuuteen, turvallisuuteen ja mielekkyyteen on kiinnitettävä huomiota yhä enemmän,
kun väestö ikääntyy. Olemme saman väestön ikärakenteen muutoksen edessä niin täällä Pohjoismaissa
kuin muualla maailmassa. Työskentelytapoja on kehitettävä ja automaatio on valjastettava työkaluksi, sillä koulutettu työvoima ei tule riittämään kasvaviin potilasmääriin.

Yhtenä huolena on, että lääkitysvirheiden riski kasvaa riittämättömillä resursseilla. Jo nyt annostelluista lääkeannoksista jopa 20 prosentista johtaa lääkitysvirheeseen (3). Onneksi vakavat – esimerkiksi kuolemaan johtaneet – lääkitysvirheet ovat harvinaisia. Terveydenhuollossa mitättömällekin lääkitysvirheelle on oltava nollatoleranssi.