Älylääkekärry on sairaanhoitajan liikkuva työpiste: neljä arkea parantavaa asiaa

Sairaaloissa ja hoivakodeissa työskentelevien hoitajien arkea leimaa turhan usein kiireen tuntu. Kaikkein tärkeimpään, eli ihmisen kohtaamiseen soisi jäävän mahdollisimman paljon aikaa, mutta monet hoitajat kokevat, että lähihoiva ja asiakkaan kanssa keskustelu on liian kiireistä. Sen sijaan hoitajan työajasta kuluu merkittävä osa kaikenlaiseen muuhun toimintaan, kuten potilastietojen kirjaamiseen erilaisiin järjestelmiin sekä yllättävän paljon myös pelkkään kävelemiseen lääkehuoneen ja osaston välillä. 

Teknologia ei ratkaise kaikkia terveydenhuollon haasteita, mutta siellä, missä siitä on saatavissa selkeitä hyötyjä, sitä kannattaisi hyödyntää. Hoitajan monipuolisena työpisteenä toimiva älylääkekärry on yksi ratkaisu hoitotyön mielekkyyden lisäämiseen ja hoitajien työssäjaksamisen parantamiseen.  

Listasin neljä asiaa, joilla älylääkekärry parantaa hoitotyötä tekevien arkea.

1. Käveleminen työvuoron aikana vähenee

Älylääkekärry toimii parhaimmillaan hoitajan monipuolisena liikkuvana työpisteenä, jossa kulkee mukana yleisimmät työvälineet ja lääkkeet. Näin hoitajan ei tarvitse jatkuvasti kävellä edestakaisin lääkehuoneen ja osaston välillä. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoitajille tehdyn askelanalyysitutkimuksen mukaan jopa 20 % työajasta menee kävelemiseen. Hoitajat kävelevät työvuoron aikana keskimäärin 3,7 km. Älylääkekärry vapauttaa aikaa potilaan kohtaamiseen ja tekee työskentelystä fyysisesti kevyempää, kun askelmäärät kohtuullistuvat.

2. Lääkitysvirheiden mahdollisuus pienenee

Älylääkekärryssä jokaisella potilaalla on yksittäin lukittava ja nimetty lokero, jonka avaaminen edellyttää potilaan tunnistamista ranteessa olevasta viivakoodista. Hoitaja voi tarkistaa potilastietojärjestelmästä määrätyt lääkkeet ennen niiden antamista. Näin oikea lääke päätyy varmasti oikealle henkilölle. Älylääkekärry täydentää katkeamattoman lääkejakelun ketjun, closed loopin, jonka tavoitteena on saada oikea lääke, oikea annos, oikealla tavalla ja oikeaan aikaan oikealle potilaalle. Tähän asti “viimeiset metrit” lääkehuoneelta potilaalle ovat jääneet kontrollin ulkopuolelle, kun lääkkeet on jaettu osastoilla lääkekuppeihin avoimille tarjottimille ja niistä potilaille. Tämä on hoitajan näkökulmasta myös turvallisuusriski.

3. Potilastietojen kirjaaminen nopeutuu

Älylääkekärry on hoitajan työpiste, johon voi tehdä samalla tavalla potilastietojen kirjauksia kuin muihinkin sairaalan työpisteisiin. Se on vain monipuolisempi kuin tavallinen kiertokärry lääkeominaisuuksiensa ja integroitavien vitaalimittareiden vuoksi. Mittaustulokset siirtyvät automaattisesti potilastietoihin, jolloin tämä työvaihe jää erillisenä pois. 

4. Työn mielekkyys kokonaisuudessaan kasvaa

Suomessa on puhuttu paljon hoitajapulasta. Ajattelen, että automaation avulla hoitotyötä voidaan virtaviivaistaa ja tehostaa monin tavoin. Sillä on isossa kuvassa vaikutusta myös hoitajien työssä jaksamiseen ja hoitajaresurssien riittävyyteen. Kukaan ei halua työnsä täyttyvän sellaisista rutiinitehtävistä, jotka voitaisiin ratkaista helposti automaation avulla. 

Nykyaikaiset työkalut voivat olla myös yksi hoitoalan vetovoimatekijä: alaa harkitsevat ja alalle kouluttautuvat haluavat työskennellä uusilla menetelmillä ja työvälineillä. Monet ammattikorkeakoulut ovat hankkineet älylääkekärryjä opetuskäyttöön. Opiskelijat tottuvat käyttämään niitä ja toivovat varmasti, että tutut ja mielekkäiltä tuntuvat työvälineet tulevat käyttöön myös tulevalla työpaikalla.