KYS hankkii älylääkekärryjä potilasturvallisuutta ja työtehoa parantamaan – Ennen hoitajan työajasta 20 % meni potilashuoneen, kanslian ja lääkehuoneen välillä kävelyyn

Kuopion yliopistollisen sairaalan uuden vuodeosastosairaalan suunnittelussa otettiin erityiseen tarkasteluun toimintatapojen uudistaminen tehokkaammaksi. Yksi uusi ratkaisu oli hoitajien käyttöön hankittavat älylääkekärryt, joiden avulla lääkehuolto ja potilastietojen kirjaaminen sujuvoituvat merkittävästi.

Samalla turhasta kävelystä potilashuoneen ja lääkehuoneen välillä päästään eroon. Älylääkekärryt toimittaa kuopiolainen NewIcon Oy. Viisivuotinen hankinta pitää sisällään yhteensä noin 60 kärryä, joista ensimmäiset 17 otetaan käyttöön tänä keväänä.

KYS uusii koko vuodeosastotoiminnan vuoteen 2025 mennessä. Uusi Sydän -niminen rakenteilla oleva sairaala on neliapilan muotoinen ja sen lääkehuone sijaitsee rakennuksen keskellä. Hoitajille jo aiemmissa tiloissa tehdyssä askelanalyysitutkimuksessa huomattiin, että työvuoron aikana hoitaja kävelee keskimäärin 3,7 km ja aikaa liikkeellä oloon menee 20 % työajasta. Tästä suurin osa tapahtuu potilashuoneen, kanslian ja lääkehuoneen välillä.

— Totta kai on hyvä että hoitajat liikkuvat, mutta tärkeintä on olla lähellä potilaita, ei jatkuvasti matkalla jonnekin. Lääkekärryt tulevat odotuksemme mukaan kohtuullistamaan askelmääriä ja lisäämään potilaan lähellä vietettyä aikaa. Seurantatutkimus näyttää sitten lopulliset tulokset, KYS:n sairaala-apteekkari Jouni Ahonen kertoo.

Turvallinen ja ergonominen liikkuva työpiste

Älylääkekärry on parhaimmillaan hoitajan monipuolinen, liikkuva työpiste. Siihen on mahdollista integroida lääkehuollon lisäksi erilaisia toimintoja, kuten potilastietojen kirjaaminen sekä kuume- ja verenpainemittaus, joiden tulokset tallentuvat suoraan potilastietojärjestelmään. Sairaanhoitajien palaute kärryn testikäytöstä oli rohkaisevaa. Sitä pidettiin kätevänä ja sen huomattiin lisäävän myös potilasturvallisuutta.

Kärryssä jokaisella potilaalla on yksittäin lukittava ja nimetty lokero, jonka avaaminen edellyttää tunnistautumista potilaan rannekekoodilla. Hoitaja voi tarkistaa potilastietojärjestelmän lääkemääräysosiosta määrätyt lääkkeet ennen niiden antamista. Näin oikea lääke päätyy varmasti oikealle henkilölle. Tähän asti lääkkeet on jaettu lääkekuppeihin avoimille tarjottimille, joka on myös hoitajan näkökulmasta turvallisuusriski. Älylääkekärryssä on myös mukana osastolla tyypillisimmin käytettävät tarvittaessa annettavat lääkkeet.

– Potilasturvallisuus on kaikessa kehittämisessämme aina tärkein lähtökohta. Suurin hyöty, jota odotamme älylääkekärryjen tuovan on juuri katkeamattoman lääkehoitoketjun mahdollistuminen: lääkkeen reitti apteekista potilaalle on kontrolloitua ja inhimilliset virheet jäävät pois. Myös käytännöllisyys lisääntyy: pystymme toimimaan kaukana lääkehuoneesta, ja saamaan lääkkeen potilaalle mahdollisimman nopeasti, kiireellisissäkin tilanteissa.

Digitalisoinnissa siirryttävä suunnittelusta toteutukseen

Ahonen näkee lääkekärryille tarvetta myös muualla kuin sairaaloissa, esimerkiksi hoitokodit hyötyisivät niistä hänen mielestään paljon. Hän näkee automaation ja digitalisaation tuovan terveydenhuoltoon paljon mahdollisuuksia, mutta se edellyttää avointa muutosasennetta ja toimintaa.

– Nyt terveydenhuollossa pitää alkaa tehdä asioita eri tavalla. Uudet teknologiat säästävät henkilöstöresursseja niin ergonomisesti kuin määrällisestikin. Pelkkä sote ei riitä, tarvitaan myös muuta kehittämistä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa sekä lainsäädännön muuttamista.

Haasteena lääkehuollon puolella Ahonen näkee sen, että lainsäädäntö ei vielä tunnista automaatiota potilasturvallisuutta turvaamassa.

– Lainsäädännön pitäisi uudistua, jotta voitaisiin ottaa täysi teho automatisaatiosta. Tämä on ministeriöiden tehtävä ja siellä olisi nyt aika ryhtyä toimiin, Ahonen toteaa.