Tutkimustuloksia lääkehuollon automaatiosta yliopistollisessa sairaalassa: Parrasvaloissa turvallisuus, tehokkuus ja mielekkyys

Sairaaloissa uudistetaan lääkehuoltoa, koska automatisoinnin odotetaan parantavan potilasturvallisuutta, tehostavan lääkehuollon prosesseja ja edistävän työturvallisuutta. Odotukset eivät ole katteettomia, osoittaa syyskuussa 2019 tarkistettu suomalainen farmasian alan tutkimus. Tutkimus on uraauurtava, koska etenkin antibioottirobotista on tehty vain muutamia vastaavia kansainvälisiä tutkimuksia.

Sairaalat uudistavat lääkehuoltoaan korvaamalla manuaalisia prosesseja uusilla prosesseilla, joissa apuna ovat automaatiolaitteet ja niihin integroidut tietojärjestelmät. Sairaaloiden lääkehuoltoa kehitetään niin Suomessa kuin muualla maailmassa kohti katkeamatonta lääkehoitoketjua.

– Potilaan ja lääkkeen viivakooditunnistus, sekä potilaan vierellä tapahtuva antokirjaus mahdollistavat potilas- ja lääkitystiedon päivittymisen reaaliaikaisesti tietojärjestelmiin. Tähän täysin katkeamattomaan lääkehoitoketjuun on vielä matkaa, sanoo proviisori ja farmasian tohtori Riikka Metsämuuronen.

Monissa sairaaloissa on Metsämuurosen mukaan kuitenkin otettu merkittäviä askelia kohti katkeamatonta lääkehoitoketjua. Tutkimuksessaan hän selvitti älylääkekaapin ja antibioottirobotin käytön vaikutuksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS).

Älylääkekaapin ansiosta työaika tehostui jopa puolella tunnilla

Metsämuurosen väitöstutkimus osoittaa, että älylääkekaappien käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on ollut sairaanhoitajien kokemusten ja lääkehuollon tehostumisen perusteella onnistunut uudistus.

– Päälöydös oli, että sairaanhoitajat ovat tyytyväisiä älylääkekaappeihin ja niiden helppokäyttöisyyteen. He kokivat, että lääkkeet ovat nopeasti ja helposti käden ulottuvissa.

Havainnointitutkimuksen mukaan sairaanhoitajat käyttivät lääkkeiden valmisteluun päivittäin jopa puoli tuntia vähemmän aikaa kuin ennen älylääkekaappeja. Älylääkekaappien käyttö vähensi merkittävästi myös anestesiahoitajan tarvetta hakea lääkkeitä kesken leikkauksen leikkaussalin ulkopuolelta.

– Työaikaa vapautui potilaan tilan monitorointiin, mikä parantaa potilasturvallisuutta. Lisäksi potilaiden infektioriskin odotetaan pienenevän, sillä aikaisempi edestakainen liike leikkaussalin ja käytävän välillä lisäsi riskiä epäpuhtauksien kulkeutumiselle leikkaussaliin.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että älylääkekaappeihin liittyvät vaaratapahtumailmoitukset olivat harvinaisia, ja niistä ei aiheutunut potilaalle haittaa.

– Yli kaksi kolmasosaa kyselytutkimukseen vastanneista koki älylääkekaappien parantavan potilasturvallisuutta. Avoimissa vastauksissa nousi esiin, että potilasturvallisuutta edistäviä ominaisuuksia ovat etenkin älylääkekaapin viivakooditunnistus ja valo-ohjaus.

Antibioottirobotti vähensi työperäisiä oireita

Antibioottirobotin käyttö antibioottiannosten käyttökuntoon saattamisessa puolestaan vähensi KYS:issä osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien työperäisiä oireita. Antibioottiruiskujen manuaalinen valmistus voi aiheuttaa muun muassa käden kierrosta johtuvaa rannekipua sekä antibioottikuiva-aineen pöllyämisestä johtuvia iho- ja hengitystieoireita.

Puolet aiemmin iho- ja hengitystieoireita kokeneista vastaajista koki oireiden vähentyneen antibioottirobotin myötä. Vastaavasti kukaan ei kokenut oireiden lisääntyneen. Tulos perustuu kyselytutkimukseen, joka toteutettiin ennen ja jälkeen antibioottirobotin käyttöönottoa.

– Mielestäni seuraavaksi olisi tärkeä tehdä kustannusvaikuttavuustutkimus, jossa nähdään ovatko työpoissaolot vähentyneet antibioottirobotin ansiosta. Uskon, että ne vähenevät ja sairaaloille tulee säästöä, mutta sen osoittamiseksi tarvitaan tutkimusta.

Antibioottirobotti tehosti työtä sairaalassa

Säästöä syntynee myös työn tehostumisesta sairaalan osastoilla. Antibioottirobotin käytön koettiin vähentävän antibioottien valmisteluun käytettyä aikaa. Työaikaa säästyi potilastyöhön.

– Tässä tutkimuksessa ei laskettu työajan säästöä, mutta arvioisin, että kiireen tuntu osastoilla on vähentynyt, ja sitä kautta motivaatio ja työssä jaksaminen ovat parantuneet. Jo se itsessään voi tuoda isoja säästöjä sairaalalle.

Antibioottirobotin käytön odotetaan parantavan myös antibioottiannosten mikrobiologista puhtautta ja annostarkkuutta. Havainnointitutkimus osoitti, että osastoilla tapahtuvassa antibioottiannosten manuaalisessa valmistuksessa oli aseptiikassa joiltakin osin parantamisen varaa. Sama havainto on tehty aiemmissakin suomalaisissa sairaaloissa tehdyissä tutkimuksissa.

– Potilasturvallisuutta pyritään parantamaan keskittämällä antibioottiannosten käyttökuntoon saattaminen sairaala-apteekkiin antibioottirobotin hoidettavaksi.

Prosessien uudistaminen vaatii muutosjohtamista

Metsämuuronen seuraa mielenkiinnolla sairaaloiden automatisoitumista. Häntä kiinnostaa jatkotutkimus, kuten edellä mainittu, kustannussäästöjen näkökulmasta.

– Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan antaa tutkimukseen perustuvaa dataa hyödyistä ja säästöistä.

Muutos sairaaloissa on iso, mikä herättää Metsämuurosella ajatuksia myös henkilöstön mahdollisesta muutosvastarinnasta. Muutoksen johtamiseen hän muistuttaa ottamaan mukaan koko henkilöstön. Keskustelu ja ammattilaisten aito kuuleminen johtavat parhaaseen lopputulokseen. KYS:issä tästä on hyvää kokemusta.

Metsämuurosen arvion mukaan potilaille sairaalatyön automatisoituminen näyttäytyy positiivisena.

– Uskon, että automaatio tulee lisäämään entisestään potilaiden luottamusta sairaanhoitoon. Sen lisäksi, että automaatio parantaa potilasturvallisuutta, potilaat arvostavat myös sitä, että hoitohenkilökunnan työaikaa vapautuu hoitotyöhön.